Siirry suoraan sisältöön

Laulaminen harrastuksena: kuoroista yhteislauluun

Laulaja mikrofonin ääressä

Laulaminen on yksi helpoimmista tavoista tehdä musiikkia. Soitinta ei tarvita, ja oma ääni kulkee aina mukana. Suomessa laulamisella on pitkät perinteet, ja kuorot, lauluyhtyeet ja yhteislaulutilaisuudet kokoavat ihmisiä yhteen ympäri maata. Tässä artikkelissa kerromme, millaisia mahdollisuuksia laulun harrastamiseen on ja miten alkuun pääsee.

Kuorolaulun pitkä perinne Suomessa

Suomalainen kuorolaulu vahvistui 1800-luvulla, kun kansallinen herääminen innosti kokoontumaan laulamaan suomenkielisiä lauluja. Laulujuhlista tuli suuria tapahtumia, joihin kuorot saapuivat eri puolilta maata. Samalla syntyi paljon kuoroille sävellettyä ohjelmistoa, ja esimerkiksi Jean Sibelius sävelsi useita teoksia kuoroille.

Nykyään Suomessa toimii kuoroja kaikenikäisille: lapsi- ja nuorisokuoroja, sekakuoroja, mieskuoroja ja naiskuoroja. Monella seurakunnalla on oma kirkkokuoronsa, ja myös työpaikoilla, opiskelijajärjestöillä ja kansalaisopistoilla on omia lauluryhmiään. Ohjelmisto vaihtelee kansanlauluista ja hengellisestä musiikista popkappaleisiin.

Miksi laulaminen kannattaa?

Moni laulaja kertoo, että harjoitusilta kuoron kanssa on viikon paras hetki. Yhdessä laulaminen vaatii keskittymistä ja toisten kuuntelemista, jolloin arjen huolet jäävät hetkeksi taka-alalle. Laulaessa oppii myös kiinnittämään huomiota hengitykseen ja ryhtiin, koska ne vaikuttavat suoraan äänen laatuun. Musiikin vaikutuksista mieleen voit lukea lisää artikkelistamme musiikki ja sen vaikutus ihmiseen.

Kuorossa syntyy myös uusia ihmissuhteita. Yhteiset konsertit, harjoitusleirit ja matkat luovat yhteenkuuluvuutta, ja monesta kuorotoverista tulee pitkäaikainen ystävä. Kuoro on myös hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin, jos on vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle.

Näin pääset alkuun

Laulamisen voi aloittaa missä iässä tahansa. Monet kuorot ottavat uusia jäseniä syys- ja kevätkauden alussa, ja usein ennen kuoroon liittymistä järjestetään lyhyt äänenavaus tai koelaulu. Sen tarkoitus on yleensä löytää laulajalle sopiva stemma eli äänialue, jolla hän laulaa. Sopraano ja altto ovat naisäänien stemmoja, tenori ja basso miesäänien.

Jos kuoroon meneminen jännittää, kansalaisopistojen laulukurssit ovat matalan kynnyksen vaihtoehto. Yksityiset laulutunnit taas sopivat, jos haluaa kehittää omaa ääntään ja tekniikkaansa yksilöllisesti. Nuottien lukutaito ei ole useimmissa harrastajakuoroissa välttämätöntä, vaikka siitä on hyötyä. Uusia kappaleita opetellaan usein stemmoittain korvakuulolta, ja moni kuoro jakaa harjoittelun tueksi myös äänitteitä.

Yhteislaulu kuuluu kaikille

Kaikki eivät halua sitoutua viikoittaisiin harjoituksiin, ja silloin yhteislaulu on hyvä vaihtoehto. Yhteislaulutilaisuuksia järjestetään esimerkiksi kirjastoissa, palvelutaloissa, seurakunnissa ja kesätapahtumissa. Joulun alla moni osallistuu Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin, ja kesällä yhteislaulu kuuluu monen kesäjuhlan ohjelmaan. Tuttuja suomalaisia lauluja ja niiden taustoja esittelemme sivulla kotimainen musiikki.

Laulaminen ei vaadi erityistä lahjakkuutta, vaan ennen kaikkea halua kokeilla. Kun löytää itselleen sopivan porukan ja ohjelmiston, laulusta voi tulla elinikäinen harrastus, joka tuo iloa sekä laulajalle että kuulijoille.