Suomalainen kansallispuku kuuluu olennaisesti suuriin juhliin. Lähes poikkeuksetta muun muassa häissä näkee ainakin yhden kansallispuvun vieraan yllä. Myös itsenäisyyspäiväjuhlissa niihin pukeudutaan usein. Jokaisella maakunnalla on oma pukunsa ja ne eroavat toisistaan melkoisesti. Kansallispukuun kuuluu usein päähine, korut, jalkineet ja jonkinlainen vyö. Puku valitaan oman maakunnan mukaan tai sen mukaan, millä on itselle merkitystä. Puvun osia voidaan käyttää myös muun pukeutumisen osana.
Suomalainen kansallispuku ja sen historia
Kansallispukuja käyttivät 1700- ja 1800-luvulla rahvaat. Erilaisia malleja löytyy Suomesta kaikkiaan jopa 400. Noin puolet näistä malleista on peräisin suomalaisilta alueilta ja puolet ovat ruotsinkielisiltä. Kansallispukuja suunnitellaan yhä edelleen ja niiden suunnittelu pohjautuu historiaan. Lisäksi apuna käytetään perimätietoa, joten puvuissa on aina myös vivahde kyseisen ajan muotia.
Esimerkiksi Kymenlaakson kansallispuku on tyyliltään aivan tyypillinen kyseisen alueen perinteinen puku. Sen hameessa väreinä ovat punainen ja musta. Se on raidallinen ja pituudeltaan lähes nilkkaan saakka ulottuva. Pukuun kuuluvat sukat ovat punaiset. Puvun yläosa on edestä nyöritetty. Kymenlaakson puku on vain yksi upea puku lukuisien muiden upeuksien joukossa.
Kansallispuvun valinta ja käyttö
Aivan ensisijaisesti kansallispuku valitaan oman synnyinseudun mukaisesti. Puvun voi valita myös omien mieltymysten mukaan, mikäli oman synnyinseudun puku ei itseä miellytä. Kansallispuvuille on olemassa omat käyttöohjeensa. Puku soveltuu erinomaisesti perhejuhliin, kotiseutujuhliin, perinnejuhliin sekä koulujuhliin. Itsenäisyyspäivänä se on loistava vaihtoehto juhlistamaan maamme itsenäisyyttä.
