Siirry suoraan sisältöön

Sääksmäen kirkko on Valkeakosken ainoa tiekirkko

Sääksmäen kirkko sankarihaudat joiden takana näkyy kellotapuli

Sääksmäen kirkko on vanha kivikirkko, jota kuka tahansa pääsee helposti ihailemaan tiekirkkokaudella, jolloin kirkkoa on perinteisesti pidetty auki kesäkuusta elokuuhun. Kirkko sijaitsee vanhan kolmostien varrella. Vanha kirkko on hyvin näkyvä osa Sääksmäen Rapolan kulttuurimaisemaa, johon kuuluu kirkon lisäksi Rapolan ja Voipaalan kartanot sekä Rapolanharju, jonka päältä avautuvaa näkymää kirkko hallitsee. Kirkko on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa, sillä sen vanhimmat taideteokset ovat 1300-luvulta ja uusimmat niistä on maalattu 1930-luvulla.

Sääksmäen kirkko on Sääksmäen seurakunnan kotikirkko

Vaikka Sääksmäki on nykyisin osa Valkeakoskea, oli se vuoteen 1973 asti oma kuntansa. Sääksmäen vanha kivikirkko on edelleen Sääksmäen seurakunnan käytössä ja siellä järjestetään myös jumalanpalveluksia sunnuntaisin. Kirkon voi luonnollisesti myös varata erilaisia tilaisuuksia varten kirkkoherranvirastosta.

  • Kirkkoon mahtuu kerrallaan 500 henkeä
  • Kirkolla on 20 parkkipaikkaa
  • Lisää pysäköintipaikkoja löytyy helposti kirkolle kulkevan tien varrelta

Paikallista ja kansainvälistä kirkkotaidetta

Sääksmäki on vanha kunta ja yksi Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä. On arveltu, että ensimmäinen kirkko rakennettiin viikinkiajalla rakennetun Rapolan muinaislinnan läheisyyteen jo 1200-luvulla. Näistä todennäköisesti puisista kirkoista ei ole säilynyt paljoa, mutta vanhin Sääksmäen kirkosta löytyvistä pyhimyspatsaista on paikallisen kuvanveistäjän 1300-luvulla valmistama Pyhä Olavi. Kirkon ulkomaalaista taidetta edustaa puolestaan tukholmalaista alkuperää oleva Pyhä Jaakob, joka on toinen kirkossa nykyisin olevista pyhimyspatsaista. Pyhimyspatsaat palautettiin Sääksmäen kirkkoon 1960-luvulla.

Sääksmäen kirkossa ei pidä unohtaa myöskään uudempaa paikallista taidetta, sillä uudelleenrakennuksen jälkeen kirkon seinät ja katot koristi maalauksin paikallinen taiteilija Kalle Carlstedt. Saarnastuolin neljää evankelistaa esittävät korkokuvat on tehnyt puolestaan paikallinen kuvanveistäjä Aukusti Veuro. Kirkon Jeesuksen ylösnousemusta esittävän alttaritaulun on puolestaan maalannut R.W.Ekman vuonna 1848 ja se saatiin onneksi pelastettua kirkon vuoden 1929 kokemassa palossa. Se olikin yksi harvoista pelastetuista asioista, sillä muuten kirkosta saatiin pelastettua vain ehtoollisastiat, sakastin kalusteet ja vanhat kirkkotekstiilit.

Sääksmäen kirkko on erikoisen historian omaava kivikirkko

Sääksmäen kirkko on keskiajalla, vuoden 1500 paikkeilla rakennettu kivikirkko. Sen vaiheikas historia on kuitenkin johtanut siihen, että kirkon keskiaikaisista osista on jäljellä enää sen itä- ja länsipääty. Valmistumisen jälkeen kirkon rakennetta muutettiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla, jolloin sitä laajennettiin. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1920-25, mutta valitettavasti vain neljä vuotta peruskorjauksen jälkeen kirkko ja sen tapuli tuhoutuivat tulipalossa. Kirkon uudelleenrakennuksesta kiisteltiin muun muassa valkeakoskelaisten esittämän eriävän mielipiteen vuoksi, sillä heidän mielestään silloinen kauppala olisi ollut kirkolle parempi paikka. Lopulta kirkko jälleenrakennettiin ja se vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 1933.

Sääksmäen kirkko on kokenut vuosisatojen varrella monia muodonmuutoksia. Tämä tekee kirkosta samanaikaisesti kauniin ja historiallisesti mielenkiintoisen, sillä kirkossa on taidetta yli kuuden vuosisadan ajalta. Myös kirkon arkkitehtuuri on paikoin satoja vuosia vanhaa, sillä sen kiviseinät selvisivät paikoin palosta ja ne otettiin osaksi uudelleenrakennettua kirkkorakennusta. Jälleenrakennuksen suunnittelussa kunnioitettiin vanhaa keskiaikaista rakennustyyliä, joten 1800-luvulla tehdyt laajennukset purettiin. Monien vaiheiden jälkeen kirkko vihittiin peruskorjauksen jälkeen käyttöön 12.9.1999.